Vahingonkorvausoikeus koskee tilanteita, joissa henkilölle tai omaisuudelle aiheutunut vahinko on korvattava. Se kattaa sekä henkilö- että esinevahingot.
Vahingonkorvausoikeus määrittää, milloin vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan toiselle aiheuttamansa vahingon. Keskeinen säädös on vahingonkorvauslaki (412/1974), jota sovelletaan silloin, kun korvausvastuusta ei ole erikseen sovittu tai muualla säädetty.
Pääsääntönä on, että vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta eli huolimattomuudesta aiheuttamansa vahingon. Korvausvastuu voi syntyä myös ilman tuottamusta niin sanotun ankaran vastuun tilanteissa, joista säädetään erikseen.
Korvattavia vahinkoja ovat muun muassa henkilövahingot (esimerkiksi sairaanhoitokulut, ansionmenetys ja kipu ja särky), esinevahingot sekä tietyin edellytyksin taloudelliset vahingot. Henkilövahingon yhteydessä voidaan korvata myös pysyvästä haitasta aiheutuva kärsimys.
Korvausta vaaditaan ensisijaisesti vahingon aiheuttajalta tai tämän vakuutusyhtiöltä. Jos sovintoon ei päästä, asia voidaan viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vahingonkorvausvaatimuksilla on määräaikoja, joten asian selvittäminen kannattaa aloittaa ajoissa.
Tarvitset asianajajaa esimerkiksi silloin, kun olet kärsinyt henkilö- tai esinevahingon etkä pääse sovintoon vahingon aiheuttajan tai vakuutusyhtiön kanssa, tai kun sinua vaaditaan korvaamaan aiheuttamaksi väitettyä vahinkoa.
Etsi vahingonkorvausoikeuteen perehtyneitä toimistoja kaupungeittain: