Rikosoikeus koskee rikoksia ja niiden seuraamuksia. Asianajaja avustaa sekä rikoksesta epäiltyä että rikoksen uhria eli asianomistajaa.
Rikosoikeus määrittää, mikä on rangaistavaa ja millaisia seuraamuksia rikoksista voi seurata. Keskeinen säädös on rikoslaki (39/1889), jota on uudistettu sisällöllisesti lähes kokonaan. Rikosprosessin kulkua sääntelee muun muassa esitutkintalaki (805/2011).
Rikoksesta epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa jo esitutkinnan aikana. Avustaja valvoo epäillyn oikeusturvaa, on läsnä kuulusteluissa ja huolehtii puolustuksesta oikeudenkäynnissä. Vakavissa rikoksissa epäillylle voidaan määrätä puolustaja, jonka palkkio maksetaan valtion varoista.
Myös rikoksen uhri eli asianomistaja voi tarvita avustajan ajaakseen esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia rikoksentekijää kohtaan. Tietyissä rikoksissa asianomistajalle voidaan määrätä oikeudenkäyntiavustaja valtion varoin.
Rikosasia etenee tyypillisesti esitutkinnasta syyteharkintaan ja edelleen käräjäoikeuden käsittelyyn. Asianajajan apu on suositeltavaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tarvitset asianajajaa, jos sinua epäillään rikoksesta, sinut on kutsuttu kuulusteluihin, tai jos olet joutunut rikoksen uhriksi ja haluat ajaa vaatimuksiasi.
Etsi rikosoikeuteen perehtyneitä toimistoja kaupungeittain: