Moni suomalainen ei tiedä, mitä eroa on asianajajalla, lakimiehellä ja lakiasiaintoimistolla. Asianajajaliiton mielikuvatutkimuksen mukaan vain harva osaa selittää eron oikein – vaikka sillä voi olla käytännön merkitystä silloin, kun etsit oikeudellista apua. Tässä artikkelissa käymme termit läpi selkeästi.
Lakimies ja juristi – yleisnimikkeet
Lakimies ja juristi tarkoittavat samaa asiaa: henkilöä, joka on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM tai aiemmin OTK). Kumpikaan nimike ei ole suojattu, eikä niiden käyttö edellytä jäsenyyttä missään järjestössä. Juristi-sanaa käytetään usein lakimies-sanan sijaan.
Asianajaja – suojattu ammattinimike
Asianajaja on lailla suojattu ammattinimike. Vain Suomen Asianajajaliittoon hyväksytty lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja tai sen lyhennettä AA. Suomessa on noin 2 000 asianajajaa.
Asianajajaksi pääseminen edellyttää muun muassa:
- ylempää oikeustieteellistä tutkintoa (OTM/OTK)
- erillisen asianajajatutkinnon suorittamista
- vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista osan asianajollisista tehtävistä
- asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajien toimintaa valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva Valvontalautakunta. Asianajajia sitovat tiukat velvollisuudet, kuten salassapito, riippumattomuus ja hyvä asianajajatapa.
Lupalakimies (luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja)
Lupalakimies on lakimies, joka on saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana. Hän saa edustaa asiakkaita tuomioistuimessa, mutta ei ole asianajaja. Lupalakimiehiä valvoo oikeudenkäyntiavustajalautakunta, ja heitä koskevat monilta osin samat velvollisuudet kuin asianajajia.
Varatuomari – arvonimi, ei ammatti
Varatuomari (VT) on arvonimi, jonka lakimies saa suoritettuaan hyväksytysti vuoden mittaisen tuomioistuinharjoittelun (auskultoinnin). Varatuomari ei siis ole sama asia kuin asianajaja.
Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto?
Ero näkyy myös toimistojen tasolla:
- Asianajotoimisto voi harjoittaa vain asianajotoimintaa, ja sen osakkaiden on oltava Asianajajaliiton jäseniä. Toimintaa valvotaan tiukemmin.
- Lakiasiaintoimisto (myös lakitoimisto) voi harjoittaa myös muuta liiketoimintaa, eikä sen osakkaiden tarvitse kuulua Asianajajaliittoon. Lakiasiaintoimiston voi perustaa myös henkilö, jolla ei ole juristikoulutusta.
Onko erolla käytännön merkitystä asiakkaalle?
Käytännössä sekä asianajotoimistot että lakiasiaintoimistot hoitavat samoja toimeksiantoja: antavat neuvontaa, laativat sopimuksia, hoitavat riita-asioita ja avustavat oikeudenkäynneissä. Monet lakiasiaintoimistojen juristit ovat suorittaneet asianajajatutkinnon ja noudattavat samoja eettisiä periaatteita.
Olennaisin ero liittyy valvontaan ja nimikkeeseen: asianajaja on Asianajajaliiton valvonnassa ja käyttää suojattua nimikettä. Kun valitset avustajaa, kannattaa varmistaa henkilön pätevyys ja kokemus juuri sinun asiassasi – nimikkeen lisäksi merkitystä on osaamisella.
Näin löydät asianajajan tai lakiasiaintoimiston
Voit selata toimistoja paikkakunnittain tai oikeudenalan mukaan. Jokaisen toimiston kohdalla näet, onko kyseessä asianajotoimisto (Asianajajaliiton jäsen) vai lakiasiaintoimisto.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Yksittäisessä asiassa käänny aina pätevän lakimiehen puoleen.